Merien suojelu, ilmasto ja biodiversiteetti aiheina ympäristöneuvostossa
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ TIEDOTTAA: EU:n ympäristöministerit kokoontuvat 18.12.2006 Brysselissä neuvoston kokoukseen. Asialistan tärkeimmät aiheet ovat meriympäristön suojelu, ilmastonmuutokseen vastaaminen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen. Neuvostossa puhetta johtaa ympäristöministeri Jan-Erik Enestam.

13.12.2006 / Merentutkimuslaitos / Maiju Koivula

YM:n tiedote 13.12.2006

Kokouksen tavoitteena on saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys ehdotuksesta EU:n meriympäristödirektiiviksi. Neuvoston päätelmiin pyritään luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämisestä ja ilmastoasioista Nairobin ilmastokokouksien tulosten valossa.

Ilmastonmuutoksesta keskustellaan yleisemminkin puheenjohtajan kysymysten pohjalta. Tavoitteena on pohjustaa EU:n sisäistä työtä valmistauduttaessa kansainvälisten ilmastoneuvottelujen etenemiseen ensi vuonna.

Neuvosto käsittelee myös kahta Euroopan komission ehdotusta, jotka kumoaisivat Itävallan kahta GMO-maissilajiketta koskevat kansalliset suojalausekkeet. Niiden perusteella Itävalta on kieltänyt väliaikaisesti T25 ja MON810 lajikkeiden käytön ja myynnin maassaan.

Meristrategiadirektiivi tähtää EU:n merialueiden hyvään tilaan
Neuvoston tavoitteena on saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys meristrategiadirektiivistä puheenjohtajan kompromissiehdotuksen mukaan. Ympäristöministerit kävivät aiheesta suuntaviivakeskustelun lokakuun neuvostossa.

Euroopan komissio julkaisi lokakuussa 2005 strategian Euroopan merien ympäristön tilan parantamiseksi ja siihen liittyvän direktiiviehdotuksen. Kesäkuussa 2006 komissio julkaisi vihreän kirjan Euroopan meripolitiikasta. Sen mukaan meriympäristöstrategia ja direktiivi muodostaisivat meripolitiikan ympäristöpilarin.

Euroopan meriä vaivaavat eri ongelmat, kuten rehevöityminen, öljyn ja muiden kemikaalien aiheuttamat haitat, liikakalastus, roskaantuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Merien luonnonvarat ja niiden hyvä tila on kuitenkin edellytys taloudelliselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. EU:lla ei ole ollut yhtenäistä politiikkaa Euroopan merien suojelemiseksi.

Meristrategiadirektiivillä on tarkoitus luoda puitteet jäsenvaltioiden meristrategioiden laatimiseksi. Meristrategioiden avulla kaikki Euroopan meret voisivat saavuttaa hyvän ympäristön tilan vuoteen 2021 mennessä. Direktiivi toisi mertensuojeluun yhdenmukaisen lähestymistavan ja yhteiset tavoitteet kaikkialla Euroopassa. EU:lle yhteisistä tavoitteista huolimatta merialueiden ongelmia käsiteltäisiin kuitenkin merialuekohtaisesti ja ottaen huomioon vallitsevat luonnonolot.

Jäsenmaiden tulisi räätälöidä merivesilleen kullakin Euroopan merialueella meristrategia, joka käsittäisi ympäristön tilan arvioinnin, meriympäristön hyvän tilan mukaiset tilatavoitteet, tilaa kuvaavat mittarit, seurannan ja toimenpideohjelman tilan parantamiseksi. Direktiivi korostaa tarvetta kansainväliseen yhteistyöhön. Sitä tulisi tehdä sekä jäsenmaiden kesken että kullakin merialueella myös EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Direktiivin toimeenpanossa tulisi hyödyntää olemassa olevia institutionaalisia rakenteita, kuten alueellisia merensuojelusopimuksia.

Keskeisin neuvostossa avoinna oleva kysymys koskee direktiivin tavoitetasoa. Neuvoston on päätettävä siitä, onko jäsenmaiden meristrategioiden tavoitteena oltava hyvän ympäristön tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä vai riittääkö se, että merien tilan suunta on kohti hyvää tilaa eikä tila saa heikentyä.

Direktiivin soveltamisalan osalta on vielä auki myös direktiivin maantieteellinen kattavuus. Kompromissiesityksen mukaan sen soveltamisalaan eivät kuuluisi rannikkovedet kokonaisuudessaan, kuten Suomi olisi halunnut, vaan sen toimeenpano rajoittuisi sisävesien ulkorajaksi määritellystä ns. perusviivasta talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka. Sisävedet ja rannikkovedet kuuluvat EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin maantieteelliseen soveltamisalueeseen ja esityksen mukaan meristrategiadirektiiviä sovelletaan uloimmilla rannikkovesillä vain niiltä osin kuin vesipolitiikan puitedirektiivin huomioimien asioiden ulkopuolelle jää merensuojelun kannalta oleellisia asioita.